Suuluukku%20002.jpg

 

On se niin ekologista puhdistaa ruokasoodalla. Vedestä ja soodasta vaan tahna ja levitetään yön ajaksi avatulle uunin luukulle. Aamulla pyyhitään ja huuhdellaan koko hoito ja luukun lasi hohtaa puhtauttaan. Tyytyväisyyttä henkii koko jouluun valmistautuva keittiö ja ympäristöystävällinen, tiedostava emäntä, jonka nyt kelpaa laittaa laittaa kystä kyllä.

Vaan kaikessa on särö, kuten runoili Leonard Cohen. Uunin luukussa se on sauma, josta soodatahna kavalasti pääsee kulkeutumaan sisemmän ja ulomman lasin väliin. Mikään muu ei sinne sitten pääsekään. Ei käsi, ei harja, ei rätti!

Katsele siinä sitten joulun ajan - ja ehkä lopun elämääsi -  luukkua, jonka valkoinen somiste ei näytä edes huolimattomasti suihkaistulta keinolumelta. Luukku on lisäksi yhtä ruskeanpilkullinen kuin ennen tätä onnetonta toimenpidettäkin. Yhtään tahraa ei irronnut soodan myötä. Täytyy nyt siteerata toistakin suurta ajattelijaa, joka taisi olla Huutokauppakeisari: Aina saa kärsiä ja hävetä!