Lähetin DNAlle tämänsisältöisen sähköpostin 16.2. 2011
 
Hei taas!
Olen jo aiemmin kertonut etten TODELLAKAAN ole
peruuttanut numeronsiirtoani. Miten olisin voinut
tehdä Elisan kanssa uutta sopimusta, koska en kerran
heidän tarjoustaan hyväksynyt?? Ihmetyttää koko
kysymys! Olin mielestäni tehnyt sopimuksen DNAn
kanssa ja odotin vain sen voimaantuloa.
 
Ehkä tämä numeronsiirtoprosessi kävisi hieman
nopeammin, jos soittaisitte minulle, DNAn asiakas-
palveluun on vaikea täältä päin päästä ja s-postit
kulkevat vain kahden viikon välein.
Henkilötunnukseni on ******-****
 
Minut toivotettiin tervetulleeksi DNAn asiakkaaksi
(puhelinmyyjän toimesta) 10. 12. 2010 !!
Haluaisin todella saada tämän asian jo kuntoon.
 
Terv. Riitta
 
Kuten varmaan arvaattekin, mitään vastausta en ole saanut; eihän ole vielä kulunut kahta viikkoa. Odotan mielenkiinnolla, mitä minulta seuraavaksi tiedustellaan. Ehkä minun pitäisi yrittää soittaa Elisalle ja kysyä ovatko he todella – kuten DNA väittää – ilmoittaneet, että olen perunut siirron. Jos olisin rikas, haastaisin Elisan oikeuteen tästä asiasta. Olisi mukava saada yksikin ennakkopäätös, jossa kuluttaja voittaisi operaattorin. Nythän operaattorit kyykyttävät kuluttajia minkä ehtivät. ”Arvioitu jonotusaika 26 minuuttia.”
 
Vaan sitten siihen asiaan, joka tässä nyt kauhistuttaa:
Kyllästyin menneenä keskiviikkona lopullisesti makuuhuoneemme rippikouluikäisiin joustinpatjoihin. Kyllästyin myös ”joo, kyllä ne varmaan pitäisi uusia” – selityksiin. Niinpä ajoin kaupungille ja suuntasin siellä suoraan liikkeeseen, jossa oli patjanvaihtoviikot. Marssin määrätietoisesti patjaosastolle ja ilmoitin myyjälle ottavani kaksi tuollaista joustinpatjaa, petauspatjat ja vielä petauspatjan suojuksetkin, kiitos!
 
Minulle luvattiin kotiinkuljetus perjantaina (tänään!), vanhojen patjojen poiskuljetus ja vielä hyvitystä 20 euroa/ vanha patja. Ja minä lupasin olla kotona koko päivän, vastata kännykkääni ja raahata vanhat patjat ulko-oven läheisyyteen heti ilmoituksen saatuani. Mitään soittoa ei vaan kuulunut. Ei autoa. Ei patjoja.
 
Nyt minua alkaa hirvittää; minun ei annetakaan vaihtaa makuuksiani! Odotan ja odotan… Lopulta minulle ilmoitetaan, etteivät vanhat patjani suostukaan lähtemään vuoteestani. Joudun pitämään niitä loppuikäni kaikkine pölypunkkeineen ja löystyneine vietereineen.
Ehkä en saa enää koskaan vaihtaa mitään. En kampaustani. En alusvaatteitani. En autoani (ei olisi varaakaan!). En miestäni (anteeksi!). En sukkiani, enkä sinappiani!
 

Tämä on joku salaliitto. En tiedä, mikä on sen päämäärä. Mikä on sen kiero ja ovela suunnitelma? Mutta tämä on komplotti!

 

.