Mennessäni nukkumaan sammutin vain säälimättä pihavalot ja lukitsin oven. En vilkaissut verkkoon päinkään. En levittänyt harsoja, enkä laittanut lämmittimen pistoketta jatkojohtoon. Kaikella on aikansa. Niin kesällä, krassilla kuin kimalaisillakin. Eilen satoi jo raesokeria.”Tulkoon vain silmitön talvi, järjetön sää.”
 
Lähikaupan vihannestiskiin se näytti jo tulleen. Parsakaalin alkuperämaa oli Alankomaat. Muovikääreessä styroksilautasella sokeriherneitä Zimbabwesta! Ihan littuskaisia, tuskin edes herneitä niissä sisällä. Ovatko ne välttämättömiä? Edes tarpeellisia? Luullakseni jaksan odottaa sokeriherneitä ensi kesään saakka. Istutan uudet krassin taimet. Tulee uudet kimalaiset. Voi tulla tämäkin, jonka saattelin talven kynnykselle. Hyvää yötä sinne sammaleen tai kiven alle, kauniita unia, paljon munia!
 
.