Jo (kai) vuosikymmeniä on vierähtänyt ilman rannekelloa. Olen pärjännyt vilkuilemalla kännykkään, auton kojelautaan (siinäkin kello on näyttänyt talvetkin kesäaikaa) ja aurinkoon. Luulin rannekellon olevan turha kapistus. Vaan kun kyllin herkullinen yksilö osui kohdalle...

Jos teillekin iskee makean nälkä, käykää katsomassa Helin jutskat