Eilen vietettiin vegaanipäivää, ja poikkesin sen kunniaksi Animalian nettisivuilla. Tai oikeasti kävin siellä tutustumassa esitteisiin, joita jaetaan Suomen kouluihin, ja joiden sisältö on aiheuttanut jonkunverran närää. Esitteitä kun on tuettu yhteiskunnan varoilla, eikä niissä anneta suomalaisesta maataloustuotannosta kovinkaan kaunista kuvaa. Ajattelin etten ala moittia sikaa säkissä, vaan luen ensin itse.
 
Ihan asiaa enimmäkseen. Tuotantoeläimille vaadittiin parempia oloja ja virikkeellisempää ympäristöä. Turvepohjaa tongittavaksi ja pahnoja pesäntekoaineiksi. Lapsia kehotettiin tekemään eettisiä valintoja ja siirtymään vaikkapa kasvisruokavalioon.
 
Sitä aloin ajatella, että eikö kuitenkin vastuu ruuan eettisyydestä ole aikuisilla, jotka lapsia ruokkivat? Täytyykö sitä murhetta sälyttää lasten harteille?
 
Ainakin täällä Suomeni soreassa Salossa tilanne on se, että kouluruoka valmistetaan brasilialaisesta jauhelihasta ja kaukoidästä lennätetystä broilerista. Liha on vakuumiin pakattua, epämääräisen näköistä harmaata massaa, jota hädintuskin lihaksi tuntee. Siitä sitten yritetään lisäaineilla ja mausteilla saada jonkun makuista.
 

Kun meillä vielä oli possuja, meillä kävi usein jalostuseläinten ostajia ulkomailta, mm. Taiwanista. He ihmettelivät kovasti täkäläisiä lannansäilytyssysteemejä. Heillä kun sikalat rakennetaan meren rantaan veden päälle, ja meri huuhtoo kätevästi jätteet. Eläinten oloja siellä tai Brasiliassa en uskalla edes ajatella. (Lähettäessäni possuja ulkomaille, uskottelin aina itselleni, että niitä pidetään hyvin, koska niille on kallis lentolippu ostettu.) Lieneekö niistä selvillä Animaliakaan. Ehkä koululaisten todella kannattaisi ryhtyä kasvissyöjiksi?