Ihan ensiksi kirjoitan tähän suurin kirjaimin SALON SEUDUN SANOMAT. Noin. Nyt tänne eksyvät hakukoneilta kaikki kyseistä lehteä etsivät. Ihan niin kuin tulivat ne kaikki pääsiäisvärssyjen metsästäjätkin. Tarjosin allaolevaa mielipidekirjoitusta lehdelle viime viikolla. Lähetin sen sähköisesti mielipidesivujen sähköpostiosoitteeseen, ja toimitin julkaisupyynnön myös erikseen toimitussihteerille. Molemmat vaikenivat kuin muuri. On vaikeaa käydä arvokeskustelua kenenkään kanssa silloin, kun julkaisufoorumi on toisen hallussa. Ymmärrän sen kyllä. Siksi käytän nyt tätä omaa foorumiani vain.
 
SALON SEUDUN SANOMAT kohtelee aina vähän kalseasti tilaajiaan, jopa avustajiaan. Lukijoita pyydetään lähettämään parhaita kuvaotoksiaan lehteen, mutta julkaistavaksi valituista ei edes kiitetä, saatikka makseta palkkiota, kuten muilla lehdillä on tapana.
Tekstaripalstalla saa viestinsä läpi, jos valittaa koiranpaskoista tai metelöivistä naapureista. Mistään järkevämmästä asiasta on turha yrittää synnyttää keskustelua.
 
Tämä minun kirjoitukseni sai alkunsa lehtiotsikosta, jossa Tanja Karpelan kerrottiin jättävän ovet auki politiikkaan. Tätä mieltä, olkaa hyvä:
 
 
AVOIMET OVET, KOULUSSA JA KARPELALLA
 
Vietimme täällä Kuusjoella viime perjantaina uuden koulu- ja päiväkotirakennuksen vihkiäisiä. Monien muiden tapaan kävin ihastelemassa uusia tiloja ja tutustumassa henkilökuntaan. Myös media – joka tässä tapauksessa oli Salon Seudun Sanomien toimittaja - käväisi paikalla. Tiedän, ettei yksi lehtijuttu koskaan voi kertoa kaikkea mistään tapahtumasta, vaan aina on suoritettava valintaa. Niinpä lauantaiaamuna avasin lehden kiinnostuneena. Itse olin nähnyt ja kuullut niin paljon kaikkea kiinnostavaa ja hienoa, lehtijutun aiheeksikin soveltuvaa. Mitähän tästä runsaudesta toimittaja on ottanut aiheekseen?
 
Yllätykseni oli melkoinen. Koulu vihkiäisineen mainittiin vai sivulauseessa, pääosa oli annettu Tanja Karpelalle ja hänen elämänhistorialleen. En tiedä kuka oli tehnyt tämän lehtijutun linjauksen. Oliko se yksittäinen toimittaja, toimitussihteeri, vaiko peräti päätoimittaja? Viesti oli kuitenkin selvä: Julkkis tulee Saloon; julkkiksesta tehdään juttu.
 
Yhtään Karpelaa väheksymättä väittäisin, että moni muukin lehden lukija, kuin vain minä, olisi ollut kiinnostunut aivan jostain muusta. Minne unohtuivat lasten kuukausia harjoitellut, hienot musiikkiesitykset? Iloiset ja työstään innostuneet työntekijät, jotka auliisti esittelivät meille työhuoneitaan ja kertoivat työstään? Tilojen taideteokset ja niiden tekijät? Ajanmukaiset opetustilat monine teknisine ratkaisuineen? Luetteloa riittäisi.
 
Sen sijaan meille kerrottiin, että Karpela on syntynyt Salossa. Että hänellä on siellä iso-äiti ja Perniössä vapaa-ajan asunto. Että hänet valittiin Miss Suomeksi vuonna 1991. Mihin me tarvitsemme tätä tietoa? Kainalojuttu kertoi vielä hänen rakkaudestaan suurpetoihin. Kiitos vaan tästäkin! Saahan näistä aineksista jonkinlaisen Punahilkka- sadun, mutta minne unohtui pääasia? 
 
Toivon, että tämä oli vain yksittäisen toimittajan moka. Jos kysymys oli paikallislehtemme toimituksellisesta linjasta, olen tilaajana pettynyt. Jos aiheesta ei ole edes keskusteltu toimituksen aamupalaverissa, olen huolestunut. Ja lapsien puolesta olen surullinen.
 
Riitta Mikkola, Kuusjoki
 
 
Nyt minulla on hyvä mieli, kun olen saanut kiukkuni purkaa. Jos kyseinen lehti taas joskus haluaa tehdä meikäläisestä jonkun ”runotyttöjutun”, kuten se muutaman kerran on halunnut, niin harkitsen sitten miten haastattelupyyntöön suhtaudun. Saatan sanoa, että älkää turhaan palstatilaa tuhlatko. Kirjoittakaa vaikka Tanja Karpelasta taas. Kun meitä se niin kiinnostaa.