Pellavaa%20ym%20003-normal.jpg

Ensimmäinen vitsaus saapui lentäen etelätuulien mukana. Ihmettelin pellossa kävellessäni, miten joka askeleella pölähtää jotain lentoon kuin voikukan hahtuvia. Tarkemmin katsoessani havaitsin ne hyönteisiksi. Isäntä ihmetteli – kun hänelle havainnostani kerroin – että etkö sinä kaalikoita tunnista! Mistä minä sellaisen tunnistaisin? Mikään kaalinviljelijä ole koskaan ollut!

Netissä kun sitten asiaan perehdyin, niin sehän se. Onneksi kaalikoi käy vain kaalinsukuisten kasvien kimppuun. Minua ei haittaa, vaikka rehurapsit ja kevätöljyretikat ovat aivan koinsyömiä, kunhan herneet ja kaikki kukkani on jätetty rauhaan.

Riistapeltoseoksessa oli kevätöljyretikkaa ja hunajakukkaa sekaisin. Retikka on venynyt puolta pidemmäksi kuin poudanarka hunajakukka ja peittää sen tällä hetkellä ikävästi alleen. Pelto näyttää lähinnä laiskasti kukkivalta rypsipellolta.

Toinen vitsaus on tämä jatkuva kuivuus. Tässä kohdalla on satanut kunnolla viimeksi viikolla 24, sen jälkeen on saatu vain millin tihkusateita. Alkaa pikkuhiljaa riepoa! Kasteluletkuni yltävät pellon yläreunaan ja sitä olen sadettanut vesijohtovedellä, mahtaa tulla vesilaskua.

Herneissä on jo litukoita, kunhan jaksaisivat paisua. Pellava kukkii aamuisin? Aamulla siis pelto on sininen, ei myöhemmin päivällä. Kituliaat hunajakukat aloittelevat kukintaansa. Toin niitä sisälle maljakkoon ja tuoksuvat melko huumaavasti. Auringonkukissa on jo nuppu näkyvissä. Kesäkukat ovat itäneet vaihtelevasti; ruiskaunokkia ja kehäkukkaa on runsaammin, mutta malvikkeja vain jokunen. Rikkaruohoista en viitsi edes raportoida.

Pellavaa%20ym%20007-normal.jpg