Valkoisen vitilumen,
vastasataneen
me muutamme aivan muuksi.
 
Tassunrei’iksi.
Nuuskukuonon käytäviksi.
Hilpeiksi kuvioiksi.
Herkiksi hännän hipaisuiksi.
Sekoileviksi saappaanjäljiksi.
 
Me vapaat taiteilijat
teemme talvesta
pehmeän performanssin.
 
 
       Riitta Mikkola