On viisainta kiivetä keittiötikkaille ja siitä tiskipöydän reunalle ja kurkotella yläkaappien päälle silloin kun kotona on seuraa. Putoamisen mahdollisuus on olemassa ja sitä mahdollista on hyvä jonkun olla todistamassa. Siksi tein pääsiäissiivoukseni myöhään eilen illalla. Olin sopinut itseni kanssa, että pääsiäisen sopii tulla kunhan olen perusteellisesti siistinyt kaappien päällykset ja kaikki siellä olevat niinsanotut koriste-esineet.
 
Se olikin hauska pyykki. Fairy-veteen pääsivät vuorollaan niin siniset emaliastiat kuin puukissatkin. Huuhtelun jälkeen saivat raikastuneina kuivatella itseään ruusupyyhkeen päällä. Isoin kissa näyttää oikein nautiskelevan tilanteesta vesipisaroita vielä poskillaan. Sitten järjestäydyttiin taas riviin kaikki omille paikoilleen. Ja näin oli ihan stressittömästi pääsiäissiivo tehty!
 
Kuvassa kahvipannu on jäänyt hiukan piiloon, mutta kyllä sekin siellä on. Kissoissa on jopa valinnanvaraa. Enää varsiluuta puuttuu.
 
Jostain nyt juolahti mieleeni uutinen, jonka mukaan Satu Hassi epäili Tampereen äskettäisen lumimyräkän ehkä olevan osa globaalia omituistumista. Se vaikutti hyvin mielenkiintoiselta tuo omituistuminen. Omalta kohdaltani voin sanoa, että olen näin paikallisesti omituistunut jo aikoja sitten.
 
.