Eihän sitä enää kannata eikä tarvitse pääsiäiskortteja lähetellä. Paikallislehti antaa meille oivan tavan muistaa lähimmäisiämme näin mämmijuhlan aikaan. Hyvissä ajoin ennen h-hetkeä on lehdessä ruudukko, johon saa valitut sanansa sovittaa. Välimerkit ja –lyönnit pitää muistaa laittaa omiin ruutuihinsa. Toivotukseensa saa omaleimaisuutta ja personointia kolmella eri kuvavaihtoehdolla. Haluatko pupun, tipun vai munan?
 
Ja lukijathan innostuvat! Juhlan vihdoin koittaessa saamme lukea esimerkiksi seuraavanlaisia ikimuistoisia tervehdyksiä:
 
Hyvää Pääsiäistä kaikille ystävilleen toivottaa Erja
 
Ihanko uskoo tämä nainen olevansa ainoa Erja lehden levikkialueella. Vai mistä salaisesta koodista ystävät hänet tunnistavat? Ellei ujouksissaan kehtaa laittaa lehteen muita tunnistetietojaan kuin etunimensä, kannattaisiko sittenkin pitäytyä perinteisissä postikorteissa? Entä sitten tämä:
 
Hyvää pääsiäistä isovanhemmille Halikkoon toivottavat lastenlapset
 
Mahtavat nyt ilahtua Halikossa kaikki mummit ja ukit. Vai ilahtuuko kukaan? Jos ihmiset ihan tosissaan laativat näitä ilmoituksiaan, niin pitää heidän olla tyhmiä. Jos taas lehden ilmoitusosastolla tytöt lisäävät omiaan, että saavat sivun sopivasti täyteen, niin hepä vasta valopäitä ovatkin!
 
Toivoisin joskus näkeväni sivun täynnä pääsiäistoivotuksia, jotka on ihan itse suunniteltu ja toteutettu. Ilmoittajat saisivat omin pikku kätösin piirtää tai napata kameralla kuvan, valita taustavärin, fontin, fonttikoon, kehykset…
Toki tämäkin onnistuu. Pitää vaan varata euroja kolminumeroinen luku ja vähintään kolme varttia aikaa vietettäväksi ilmoitusmyyntiosastolla. Saattaa jopa saada haluamansa. Jos haluaa päästä hommasta helpolla ja halvalla, pitää valita pupu, tipu tai se saakelin muna! Isovanhemmille Halikkoon.
 

 

.