Krassi kurkottelee ruudulle nro 12, ja Äinemöinen on syystäkin innoissaan. Siltä varalta että joku ihmettelee (tuskin kukaan enää mitään) mistä tämä vihreä karvaheppu on saanut nimensä, niin kopioin tähän koko rotlan. Tätä luetteloa lukiessa tulee mukava muinaisolo. Tässä yöllä kuuta katselen ja mietin, että jospa ne ovatkin katalat kapeet, jotka sitä joskus syövät?
(Psalttarin eli Psalmien kirjan esipuhe)
Hittavainen (oikeastaan Huittavainen, so. Pyhä Hubertus, katolinen pyhimys),
Ilmarinen (ilman jumala), Agricolalla erityisesti merenkulun haltija.
Kalevan poika, sankarin, ei jumalan nimi; kuviteltu jättiläisvoimaiseksi olennoksi,
Kapeet, kuunpimennyksen aiheuttajat, kuun syöjät.
Kekri, hedelmällisyyttä edistävä olento, jota palvottiin marraskuun alussa.
Kratti (ruots. kratt, muin. isl. shratt), aarrekätköjen haltija, jonka kuultiin nauravan yöllä.
Köndös, "köntys", nimen johto epäselvä.
Liekkiö, (ruots. lyktman, lyktgubbe), virvatulen henki, puiden ja kasvien suojelija.
Marras, kuoleman attribuutti.
Menninkäiset, vainajat.
Nyrkäs (Pyhä Jyrki, so. Georg, katolinen pyhimys), metsästyksen jumala,
Pellon Pekko (Pyhä Pietari, apostoli), ohrankasvun suojelija.
Rakhoi (rahka, "rahko"), kuunpilkkujen aiheuttaja.
Rauni (Ryömikkä, Röönikkä, lap. Raudna, isl. reynir, ruots. rönn), pihlajanhaltija,
Tapio, metsä-personoituma, metsänjumala.
Tonttu (ruots. tomte), kodinhaltija.
Tursas 1. Turilas (turisas, tursas, tursa), vedenhaltija, merihirviö, paha olento, noita-akka.
Ukko, ukkosen jumala, jolle uhrattiin olutta kevätkylvöjen aikaan sateen hankkimiseksi.
Veden emä, vedenhaltiatar.
Vironkannos 1. Virakannais, "Virokannus karjalainen", paikallispyhimys,
Ägräs (Pyhä Ägräs, Pyhä Greus, so. Pyhä Gregorius, katolinen pyhimys),
Äinemöinen (Väinämöinen), esiintyy vedenjumalana,
Kommentit