On onni ja taivaan lahja, että Suomenmaa-lehdessä on kolumnisti Jari Nenonen (onpahan edes joku syy vilkaista sitäkin aviisia). Joka kerta hykertelen lukiessani hänen tekstiään. On lohdullista, että tässä maailmassa on vielä ainakin yksi täysjärkinen ihminen, joka uskaltaa puhua asioista niiden omilla nimillä.
 
Äskettäin opin Nenoselta uuden termin: säpi. ”Toki minäkin sain nuorena säpiä (säälistä johtuvaa seksuaalista suopeudenosoitusta) kun kerroin että olin katsonut kuolemaa silmästä silmään. Purkkapirkko siinä huokaili ja se oli helppo taluttaa pakkasesta Wescopir-öljylämmittimellä varmuuden vuoksi lämmitettyyn mökkiin.Eipä paljon kannattanut alkaa selittää että muka kuoleman silmiin katsominen oli kylkiluun murtuminen.”
 
Tämä oli katkelma jutusta Kuolema myy, Suomenmaa 21.6. 2011, kannattaa lukea sekin, jos jostain vielä käsiinsä löytää.
 
Juttu tuli mieleeni taas tänään, kun facebookin seinälle taas on alkanut ilmestyä näitä:
 
Minulla on henkilökohtainen syy pyytää, että kaikki laittaisivat tämän edes yhdeksi tunniksi statukseensa. Ajattele tuntemaasi ihmistä tai rakkainta jolla on, tai on ollut syöpä. Minun toivomukseni on, että vuonna 2011 löydettäisiin vastalääke. Laittaisitko tämän tunnin sisällä, kunnioittaaksesi heitä jotka ovat taistelleet tai taistelevat syöpää vastaan? Toivon että näen tämän statuksessasi, kiitos.
 
      Laitoin oman statukseeni tämän:
 
Minulla on henkilökohtainen syy pyytää, että kukaan ei laittaisi statukseensa näitä paatoksellisia ruikutuksia syöpäpotilaiden puolesta. Uskon, että useimmat syövän sairastaneet nauravat näille. Ainakin minä. Jos todella haluatte auttaa, kohdelkaa sairastunutta kuten ennenkin. Älkää ainakaan kerätkö säälipisteitä hänen kustannuksellaan. Hän pärjää kyllä. Kunhan maltatte odottaa, saatte oman syöpänne!
 
Ja nyt päästään säpiin! Jos nainen ilmoittaa sairastavansa syöpää, syntyy kai useimmiten kiusallinen hiljaisuus. Ainakaan miehet eivät ryntää hänen kimppuunsa sukua jatkamaan, kun se vielä on mahdollista. Vrt männyt, jotka alkavat tehdä valtavasti käpyjä, kun ovat kuolemaisillaan.
 
Mutta jos mies ääni väristen kertoo, että hänen vaimonsa sairastaa syöpää – tai vielä tehokkaampaa: hänen lapsensa – niin johan alkavat naiset kuorossa voihkia ja halailla. Ihan säpiäkin alkaa helposti olla tarjolla. Itse potilas unohtuu tässä vaiheessa tyystin.
 
Jotain samaa toisten sairaudella mässäilemistä on näissä facebook-päivityksissä. Olisi mielenkiintoista tietää ovatko nämä jonkun syöpää sairastavan mielestä voimauttavia tai lohduttavia?
Ja TODELLA mielenkiintoinen on tämä valkoinen kenttä, mistähän se tähän ilmestyi?