Joillakin ihmisillä sitä on itsetunto kohdillaan. Kuten vaikka Armi Williamsilla Ameriikoista. Hän on nyt ilmoittanut Muhoksen kunnanjohtajalle tulevansa yhden päivän vierailulle kuntaan kymmenen hengen seurueensa kanssa. Hän haluaa käydä vanhempiensa haudalla ja tavata kunnan päättäjiä.

Sillä lailla. Itse käyn vanhempieni haudalla harva se viikko, mutta Kesäniemen Jarille en ole hoksannut siitä mitään ilmoittaa. Löydän minä sen kastelukannun ja vesipisteen sieltä itsekin.

Pitäisikö tälle arvon ladylle jonkun kertoa, että entiset missit ovat täällä Suomen maassa kärsineet inflaation. Kuka niitä enää muistaisi, kun Nykäs-Matti kruunaa uusia linnanneitoja tuosta vaan ja huutelee hävyttömyyksiä tuomaroidessaan. Näin olen kuullut kerrottavan.
Ei täällä enää jakseta kerääntyä vilkuttamaan kirkonkylän pääraitin varsille jollekin, joka on ollut missi 62 vuotta sitten.

Jos minulta kysyttäisiin – ei valitettavasti kysytä - niin neuvoisin nyt näitä muhokselaisia/muhoslaisia/muhosia, että älkää tikkua ristiin laittako! Antakaa Armin tulla ja Armin mennä. Eläkää arkeanne ihan kuin muulloinkin ja laittakaa missit ja prinssipuolisot jonottamaan välipalaansa Salen kassajonoon, eivät he sen kummoisempia maantallaajia ole kuin tekään.

Vaan ihan jo sieluni silmillä näen, miten Muhoksella hiki päässä touhutaan vastaanottoseremonioita ja juhlalounaita; istumajärjestyksestä on kova vääntö. Kirkkomaalla haravoidaan kuin viimeistä päivää ja kesätyöntekijät vaihtavat komeampia kukkia hautaistutuksiin. Ehkä eivät kesätyöntekijät sentään. Varmaan suntio itse.  

Olkaa sitten naurettavia, jos välttämättä tahdotte!