Miten monta makaronia tarvitaan makaronilaatikon valmistukseen?
 
Ei kovin montaa. Teenpä pitkästä aikaa lounaaksi maukkaan makaronilaatikon. Jääkaapissa on sikanautaa, ja tuota pastapuoltahan meiltä nyt aina löytyy. Jos ei keittiön sekaisista vetolaatikoista, niin purnukoista nyt ainakin. Täysjyvävehnää tai kauraa. Tai sitten ei kumpaakaan. Jauhelihan jo hyvää vauhtia ruskistuessa pannussa löydän yhden surkean pussinlopun. Mittailen sitä noin silmämääräisesti. Niin no, saahan sen uunivuoan täytettyä munamaidollakin. Toki toki.
Vapaat kanat ovat onneksi munineet runsaanlaisesti kaupan tiskiin ja terveellisiähän ne ovat munat. Vaikka nyt söisi useammankin, kun ei ihan joka päivä kuitenkaan. Soijamaidon lopun hulautan kulhoon. Ai, ei sitä ihan tarpeeksi ollutkaan. Lisätäänpä rasvatonta luomua sekaan. Tykkäävätkö pahaa soija ja lehmä, kun näin sekoitellaan, eivät kai. Vuokaan aitoa voita, ja siitä täytyy maksaa koiravero. Nokare myös koiran kuppiin siis.
Mausteeksi vaikkapa tuosta Vegetable fond ”du chef”, ei lisättyjä arominvahventeita, ei säilöntäaineita. Sitten vaan uuniin, ja ei muuta kuin hyvää ruokahalua!
 
Ruokahalusta puheenollen: Onneksi löytyi siinä pastan etsinnässä puolikas pussillinen kuorittuja manteleita. Tulivatpa nyt pois sieltä ajelehtimasta nekin. Hukkaan olisivat vanhentuneet. Päivämäärän mukaan jo toukokuussa. 
 
.