Vuodatus.net otti käyttöön uuden tekstieditorin. Rinta rottingilla käyn kohti uusia haasteita! Olin juuri oppinut juksaamaan sitä vanhaa. Se nimittäin halusi aina säästää tätä sinistä paperia, eikä tahtonut antaa käyttööni ylimääräistä tilaa. Minun mielestäni tekstien ympärillä pitää olla ilmaa, etenkin runojen. Jos olin laittanut ensin kuvan ja lisäsin sen jälkeen tekstiä, teksti halusi riippua kiinni aivan kuvan alareunassa. Vaikka siinä välissä olisi kolmetoista kertaa painanut enteriä, niin ei mitään tulosta (olen ehkä hyvin tyhmä, mutta ei se mitään). Samoin tekstin loppuun oli vaikea saada tyhjää, kun loppui juttu niin loppui laatikkokin. Eihän sitä paperia sillä tavalla tuhlata.

Vaan minäpä keksin, että laitetaanpas sitten pisteitä. Yhdet hienot pisteet veis ylöspäin ja yhdet alaspäin ja yhdet huvin vuoks ei minnekään! Tyhmän näköisiä sellaiset pisteet siellä alussa ja lopussa? Ovat kyllä jos näkyvät. Mutta valitsin niiden kohdalla fontin väriksi sinisen, niin eivät erottuneet ollenkaan. Ihan tuli mieleeni kauan sitten edesmenneen ystäväni Molenskin sanonta: - Kyl ihminen on viisas miäs!