Yhtään kuvaa krassista en julkaissut koko kesänä ja siihen on syynsä. Mitään kuvaamisen arvoista ei kuistinpieleni koristeessa ollut. Kitui ja kellastui, vaikka miten kastelin ja annostelin vaaleanpunaista jauhetta kasteluveden sekaan. Samaa, mitä olen hyvällä menestyksellä käyttänyt menneinä kesinä. Eipä kurkotellut krassini edes puuristikon yläreunaan metalliverkosta puhumattakaan.
Muutama viikko sitten juttelin ihan ääneen siinä kiviportaalla, että taidanpa heittää tuollaisen rumiluksen kompostiin ja ostan tilalle jonkun krysanteemin, vai mitä ne syyskukat nyt ovatkaan? Tuosta nyt ei enää ole mitään iloa kenenkään silmälle, jos on ollutkaan!
Maltoin kuitenkin mieleni ja päätin kokeilla vielä yhtä konstia; vaihdoin lannoitteeksi vihreän nesteen (tämä ei ole maksettu mainos). Johan ihme tapahtui! Uutta suurta ja tummaa lehteä alkoi pukata esiin sellaisella voimalla, että vanhat ja kellastuneet peittyivät sen yllättävän vehreyden alle. Kukat loistivat kuin pienet auringot.
Vain tappouhkaus ja Substralia siihen tarvittiin! Harmi, että on yöpakkasia luvassa.
Kommentit