Koska toistuvasti olen saanut moitteita, että keittiön työpöydällä on liikaa roinaa, päätin iltani ratoksi tehdä puhdistuksen. Ehkä tosiaan on niin, ettei kauneinkaan valkkaripullo ole tyhjennyttyään säilyttämisen arvoinen. Heitin surutta Vie mitä haluat – laatikkoon jopa puusta veistetyn banaanipuun, jonka olen yhdellä eurolla saanut haltuuni Lempäälän kirppikseltä ja joka on ollut silmieni ilona ja vieraiden ihmeteltävänä jo monta vuotta. Turhasta tunteilusta ei siis voi minua syyttää. Lähtöpassin saivat myös päivämäärältään vanhentuneet Bafucinit ja maitohappobakteerit, jos ne nyt mainintaa lainkaan ansaitsevat.

Yksi kysymys vaan nousi mieleeni siinä pöytää sitruunantuoksuisella keittiönpuhdistusaineella pyyhkeillessä: Täytyykö pöydällä välttämättä olla jatkuvasti levällään kolme termospulloa kaikkine niihin kuuluvine korkki-kansi-mukisysteemeineen? Ehkä kommunikoimme tästä aiheesta, kunhan ilta etenee ja termosten omistaja kotiutuu.