Mistä se muuten mahtaa johtua, että juuri se esine jota etsit on kadoksissa ja kaikki muut ovat löydyksissä? Ihan omilla paikoillaan ne nököttävät kirjahyllyssä ja kaapeissa juuri siinä missä oletatkin niiden olevan. Vaan eipä nökötä tämä yksi. Se on piiloutunut johonkin käsittämättömään paikkaan, eikä lähetä heikointakaan signaalia huhuilijalleen. Tässäpä ihan tuore esimerkki tällaisesta hermoonkäyvästä tilanteesta:
 
Katselin tuolla Kameran takaa –blogissa (löytyy linkkilaatikosta) kuvia tummasta, oljyltä näyttävästä vedenpinnasta. Tuli heti mieleeni, että tämähän on nyt ihan niinkuin siinä yhdessä runossa. Muistelin, että mitenkäs se meneekään ja päätin kaivaa sen hyllystäni esille. Vaan en sitten kaivanut. Kun en löytänyt.
 
Minulla on selvä mielikuva siitä, että olen joko kopioinut, tai leikannut ja liimannut tekstin johonkin leikekirjan tapaiseen. Joskus hyvin kauan sitten. Lyhyt runo kertoo siitä, miten vesi myöhään syksyllä ei enää ole vettä, vaan öljyä johon on ripoteltu jäämurskaa. Ja jos oikein muistan, runo päättyy sanoihin ”ei enää koskaan tule kesä”. Olen googlettanut kaikki mahdolliset pätkät, mutta ei tulosta. (Ja mitäpä se auttaisi, jos runo sieltä löytyisi. Minun kun täytyy löytää OMA kappaleeni siitä.)
 

Kun löysin hyllykön alalaatikosta kirjan, johon olen nuoruudessani kerännyt tekstejä ja kuvia, riemastuin. Tässähän se on! Mutta kun ei ollut. Oli selattava kaikki sivut kolmeen kertaan ennen kuin suostuin uskomaan, ettei runoa niillä kertakaikkiaan ole. Onko jossain toinenkin leikekirja, jonka paikkaa - edes olemassaoloa- en ollenkaan muista? Kenen kirjoittama runo on? Olenko nähnyt unta? En tarvitse runoa nyt, enkä tee sillä mitään jos sen löydän. Elämä jatkuu suhtkoht samaa rataa on runo löydyksissä tai ei. Mutta kun minä HALUAN TIETÄÄ MISSÄ SE ON!!!