Jos täl tontil joskus jostain syystä jourutaan antamaan uus nimi, ni hetkeekä en epäröitte; tää on Tarttismäki. Pian kolkyt vuatta täsä on suunnilleen joka toinen lause alotettu sanoil:
Mun tarttis…
Sun tarttis…
Meitin tarttis…
Tarttis varmaan…
Jonkun tarttis…
Viimeistäs nyt tarttis…
Jottain kyl tarttis…
Kyl niin perkele tarttis…
Ylipäätäs jottain ols ain tarvinnu ja tarttis viäläkin. Jottain on tullu tehtyy, mut pal jäänny tekemättäki. Vaik ols tarvinnu. Ehrottomastas ols tarvinnu.
 
Mää kysyn ny ihan varovastas, et tarttiskohan meitin putsata rännit? Ei mittään kiirut ol, mut tuli vaan miäleeni. Ihan muute.
 
Ja jos jotakuta kiinnostaa lajinmääritys, ni sanoisin et horsmakasveis ny varmaan liikutaan. Oliskos suohorsma (Epilobium palustre)?
 
 ”Niiden varsi on jopa puolen metrin korkuinen, pysty sekä ympäriinsä hienokarvainen. Kukat ovat yleensä vaaleanpunaisia tai vaaleansinipunaisia. Kukinta kestää heinäkuusta syyskuuhun. Laji kasvaa erilaisilla kosteilla paikoilla: rannoilla, purojen varsilla, luhtaniityillä, soilla jne. Se on levinnyt kaikkialle lukuun ottamatta korkeimpia tunturiseutuja.”
 
 On toiki ny tavallas vähä niinku puron varsi. Ja aika korkkiallaki on jo.
 
.