Alttarin%20pikkuihminen%20006.jpg

Mä olen istunut tässä Kivi-tuikun reunalla jo kuukausitolkulla odottaen, että alttaritarinassa edettäisiin siihen pisteeseen, jossa mä nilkutan näyttämölle. Mutta ei. Alttarintekijä (tästä lähtien At) päivittää blogiaan laiskasti ja silloinkin, kun innostuu kirjoittamaan, kertoilee vain lampaistaan tai kaistapäisistä unistaan. Paras on kai, että mä itse vien tän stoorin päätökseensä.

Vaikka olenkin niin pieni, että kaikki alttarilla kävijät eivät edes huomanneet mun istuvan siinä kelopuun juurella, olin sentään asetelman päähenkilö. Niin mä ainakin olen ymmärtänyt. Vielä pari päivää ennen Tuomas-messua mua etsittiin kissojen ja koirien kanssa, niin kuin sanonta kuuluu. Kaikki muu tarvittava oli jo koossa. At etsintäkuulutti mut naamakirjassakin. ”Etsitään pientä, noin 3-4 cm korkeaa ihmishahmoa, mielellään naispuolista. Vauvat, satuolennot tai enkelit eivät käy.”  Ja kamut mylläsivät vinteillään, lastensa lelulaatikoissa ja sekalaisissa romulootissaan, jotta mä löytyisin.

Vihdoin tärppäsi! At sai käteensä sinimekkoisen tytön, jolta oli vasen jalka poikki. Hetken harkittuaan At muutti sattuneesta syystä hiukan suunnitelmaansa; Tuomas ei seisoisikaan lammen jäällä, vaan istuisi jalustan reunalla. Mut oli tehty istuvaksi, eikä seisovaksi saatu. Puuttuva jalka muotoiltiin sinitarrasta ja siihen maalattiin tussilla musta saapas. Mä olisin voinut olla myös jalkapuoli, jolloin alttarin tunnelma olisi ollut ehkä hiukan liian rankka. Tai miten sen nyt ottaa.

Siellä mä sitten nökötin. At antoi alttarilleen nimen ”Missä sinä olet?” Se oli kolmen sanan ja kysymysmerkin lainaus päivän tekstistä. Sopivan moniselitteinen ja tulkinnanvarainen nimi, tykkäsin kyllä. Siinä yksin ollessa sitä oli aikaa miettiä monelta suunnalta.

At oli mun osuuteeni tyytyväinen. Sanoi, että jos joskus vielä pääsee rakentamaan alttaria, ottaa mut taas mukaan. Vedin kuulemma hyvin roolini. Mun mielestä se ei kyllä ollut mikään rooli; ihan omana itsenäni mä siinä olin.

Laitan tähän lopuksi kuvia valmiista alttarista. Näette mut siellä. Senkin näette, että taustakuvan liimaus epäonnistui, ihan oikein At sen ennakoi. Onneksi tilasi julisteita Ursasta kaksittain, se mikä nyt on kehystettynä At:n seinällä, on ihan sileä.

Jos teitä kiinnostaa, mitä tuossa lapussa lukee, niin mä laitan tekstin vielä tähän:


”Hubble-avaruusteleskoopin otoksista koostettu kuva on suurin ja yksityiskohtaisin kierregalaksin kuva, siinä erottuu miljoonia yksittäisiä tähtiä.
Ison karhun tähdistön suunnassa, 25 miljoonan valovuoden etäisyydellä, sijaitseva M101 on läpimitaltaan kaksi kertaa oman Linnunratamme kokoinen. Sen spiraalihaaroissa on runsaasti tähtiensyntyalueita, joissa hehkuu nuoria sinisiä tähtiä.” (Ursa)


Joskus, jos istutte yhtä yksin kuin mä tuolla alttarilla, niin miettikää tuotakin.

Tuomas-messun%20alttari%20005.jpg

Tuomas-messun%20alttari%20008.jpg

Tuomas-messun%20alttari%20011.jpg

Tuomas-messun%20alttari%20010.jpg