Noin yleisesti ottaen paperia tuhlataan maailmassa aivan älyttömästi. Mutta sitten jossain kohdin sitä taas säästetään. Kuten esimerkiksi verenpaineen seurantaan käytettäviä kortteja painettaessa. Suurennuslasilla melkein saa tihrustaa, että saa ylä- ja alapaineet ruksatuksi oikealle riville. Tosin täytyy tunnustaa, että olen lopettanut sen leikin, ja kyseinen korttikin on hävinnyt ties minne. Mittari on vielä löydyksissä, mutta pölyyntynyt. Lääkärin kysellessä painekuulumisia sanon, ettei minulla ole harmainta aavistustakaan ja ettei minua suuremmin edes kiinnosta.
 
Mutta nyt minulla on kuntokortti! Kiitos olkapäätäni kuntouttavan fysioterapeutin. Kortille mahtuu liikunta vuoden ajalta. Yhtä päivää kohti on viisi milliä korkea ja kuusi milliä leveä ruutu. Siihen merkataan suoritukset seuraavin lyhentein.
kävely= KÄ
pallopelit= PA
kuntosali= KS
uinti= UI
pyöräily= PY
hölkkä= HÖ
voimistelu= VO
vesivoimistelu= VV
hyötyliikunta= HL
hiihto= HI
sauvakävely= SKÄ
tanssi= TA
 
Tähän mennessä olen samana päivänä vain pyöräillyt ja voimistellut. Kun tarkkaa työtä tekee, saa ruutuun mahtumaan PYVO. Vaan jos tässä innostuukin ( tyyliin ”must on tullu urheiluhullu”), niin kuinkas sitten käy. Tekee tämä tietenkin liikunnasta kiinnostavampaa, kun voi tavoitella hienoja kirjainyhdistelmiä. Tosi pienellä präntättyjä kylläkin.
KÄPYKS
PAKSUI
HÖSKÄ
HLUIPYHÖ

Tiedä mikä triathlonisti tässä vielä kehittyy. 

 

.