maanantai, 15. kesäkuu 2009
Kaksi kesäkuun päivää ja yötä
satoi ja myrskysi taukoamatta.
Lupiinit lakosivat maahan,
särkynyt sydän luhistui.
Ja minä olin lähtenyt sanomatta sanaakaan.
Lupiinit nousivat kolmantena päivänä,
mutta sydän ei enää toipunut.
Revin elintenluovutustestamenttini
ja heitin sen tuuleen;
kenellekään en halua antaa
niin haavoittuvaa varaosaa.
********
Olen kirjoittanut tämän runon joskus kauan, kauan sitten. Silloin on varmaan ollut samanlainen sää kuin nyt.
Ei lupaukset paljon auta,
kun on tämä taakka.
Mä sivullinen olen aina
kuolemaani saakka.
Ne piirsivät mun kartalleni
pienen mustan pisteen
ja siitä pisteestä kodin teen.
(Jenni Vartiainen: Sivullinen)
Kirjoittajan alter ego, Salli Jokunen
"Sallilla on oma erikoinen luonteenpiirteensä. hän onnistuu pääsemään puheisiin kaikkien kanssa, niin koulurakennuksen kuin säänkin, niin hammastuen kuin silmälapunkin. Hän viihtyy myös yksikseen, koska osaa keskustella itsensä kanssa, olla oma yleisönsä. Hän saa paljon hupia omista puheistaan. Häneltä syntyy runsain määrin tahallisia ja tahattomia sanaleikkejä. Niitä vain tulee. Luonnollisesti, vääjäämättömästi. Mutta hänestä ne ovat vastuttamattomia, olivatpa ne tahallisia tai tahattomia. Kun nauraa itsekseen on parhaassa seurassa."
Charles M. Schulz
...haluat käyttää jotain tekstiäni tai valokuvaani johonkin kyllin älykkääseen tai täysin älyttömään tarkoitukseen, tai sinulla on muuta asiaa, otathan yhteyttä [email protected]
"Joka täältä varastaa, sitä piru rakastaa!"
Kommentit