…mutta magenta on ja pysyy! Siispä en tänäänkään Somerniemen torilla ostanut mansikoita, enkä vadelmia, vaan helminauhallisen verran ylikypsiä karviaisia. Tämä kahden euron kirpputoriostos yltää kuusi kertaa ranteeni ympäri, ja tuttu aurani väri antaa minulle aina kotoisen olon.
 
Värien ammattilaiset kiistelkööt, onko tämä väri purppura, fuksia, anilliini, liila vaiko se magenta. Yhdentekevää. Minulle tämä on se oikea. Silmäni tarttuvat siihen kaikkialla, missä ikinä sen näkevät. Niin kauas kuin muistan ovat tehneet niin.
 
.