Koirankoppiprojekti%20003.jpg

Ei, ne eivät ole peuran sarvet, vaan pihlajan juuret.

 

Ja pulinat pois. Kattohaikaran poikaset ovat Kinttu ja Kontti, eikä siihen ole kenelläkään nokan koputtamista. Ei edes meikäläisellä, kummallista kyllä. Vaikka omat ehdotukseni eivät tällä kertaa kelvanneet, silti melkein hyrisen tyytyväisyydestä. Olihan nimien ehdottaja sentään sukulaiseni, eivätkä nimet muutoinkaan ole huonot lainkaan. Kinttu ja Kontti ovat molemmat koskelaismurteisia synonyymejä sanalle jalka. Jos joku ei satu tietämään.

Eniten ehdotettu nimi oli Onni. Tätä hiukan ihmettelin. Uutiset eivät kertoneet mitä nimeä sen kaveriksi esitettiin. Pääasia kuitenkin, ettei niistä nyt Tupua, Hupua jne tullut. Erään purnaajan mielestä nimien keksiminen haikaroille on turhaa eläinten inhimillistämistä. Saa kai ihmisillä huvinsa olla; eihän tuo nimeäminen nyt lintujen elämää mitenkään hetkauta. Eri juttu olisi, jos niille muuttomatkaa varten puettaisiin ylle paidat, joissa olisi teksti: Pesänkäyttäjät, Koski Tl.

Vaan nyt on vähän henkilökohtaisempi nimiprobleema tässä ajankohtainen. Jos edesmennyt koiranomistaja on antanut koiralleen hevosen nimen Rymyn Tahti, niin millä muulla puhuttelunimellä koiraa voisi kutsua, että se kuitenkin ymmärtäisi itseään tarkoitettavan?  

Vielä yksi juttu edellistä hiukan sivuten. Jos huolehtivana aviovaimona olet lähdössä vaikkapa ruokakauppaan ja lähtiessäsi havaitset pihassa aviomiehen varustettuna seuraavin välinein: raivaussaha, kihveli, heinäharava, purkillinen Navetta-Radaria,  bensiiniä vanhassa maalipurkissa ja tulitikut, niin viivytä lähtöäsi vähän vaikkapa äkkiä tekaistun syyn nojalla. Jonkun ulkopuolisen on nimittäin hyvä olla seuraamassa tapahtumia.