Pääsiäisrunoni on noin parinkymmenen vuoden takaa. Siihen aikaan runoni näyttivät usein ulkoasultaan kysymysmerkeiltä. Niistä tuli sellaisia tahattomasti, ei harkiten.
 
 
 
 
    Monen haudan suulta
           on kivi vierittämättä.
              Useat ovat kulkeneet
               oman hiljaisen via dolorosansa
                              loppuun asti.
              Ilman, että heille on luvattu
                  ihmiskunnan lunastusta.
                  Kolmatta aamua.
                  Enkeleitä.
 
              Silti vapaa-ehtoisia
              on aina löytynyt.
              Ja meillä
                  on pääsiäinen.
 
                 Riitta Mikkola
 
.