Enkä millaisia jalkoja tahansa. Niiden pitää olla korkeita, ei mitään kippoja, eikä kuppeja. Mitään merkkituotteita en halua, vaan kunnon kitchiä. Värittömät eivät kelpaa. Ensin luulin kelpuuttavani vain siniset (ei koboltisinisiä kuitenkaan) ja turkoosit, mutta joukossa on jo yksi sammaleenvihreä. Violetitkaan eivät olisi hullumpia ja oikeasävyinen magenta olisi huippulöytö!
 
Jos menen kirpputorille tai joskus harvoin ihan oikeaan tavarataloon, haukansilmäni tähyävät kaiken aikaa kynttiläjalkojen suuntaan. Tunnistan siis tämän taudin. Ja myös tunnustan. Olen jälleen kerran jonkun sortin keräilijä.
 
Tänään kävin jopa Huuto.netissä. Siellä oli 2839 kynttilänjalkaa. Selasin läpi kaikki 57 sivua. Värilliset, lasiset ja korkeat kynttiläjalat olivat laskettavissa yhden käden sormilla, eikä mikään niistä täyttänyt väriltään vaatimuksiani. Onneksi, koska en ole koskaan asioinut tuolla, enkä viitsisi millään opetella.
 
Jos oli köyhää minulle mieluinen tarjonta, niin Party Liteä sen sijaan löytyi satamäärin. Oli Monimuotoisuus-somistepari, Kukonpoika-kynttilätupa, Sudenkorento-ulkokynttilätähkä, Eloisuus-lahjasetti ja jopa Yön Hämäryys Hurricane!
 
Jos nämä krääsät tosiaan ovat niiiiin ihania kuin naiset kutsuilla ihastuneesti huudahdellen antavat ymmärtää, niin miksi he myyvät niitä halpaan hintaan pois? Ymmärrän kyllä, vaikka kysynkin. Tuotteet on tuomittu ikuisiksi kirpputorikiertolaisiksi, ei niitä enää kannattaisi valmistaa lisää.
 
Tuon vihreän jalan nappasin eilen Anttilan löytönurkasta joulukoristeiden keskeltä. Minulla ei ollut ostoskoria, joten kiikutin sen kourassani kassarouvalle. Jalka on noin 25 senttiä korkea, painaa noin 700 grammaa ja sen varresta saa tukevan otteen. Tunsin kantavani asetta. Niinpä virnuilin rouvalle, että hyllyjen välistä pujotellessani näytin varmasti siltä kuin aikoisin kalauttaa jotakuta. – Laita plussa-korttisi koneeseen, vastasi kassarouva. Yritin katsoa kassarouvaa anteeksipyytävästi ja muutenkin käyttäytyä kuin täysjärkinen ihminen. – Tuolta sivupöydältä voi löytyä kuplamuoviakin, jos tahdot pakata, ilmoitti kassarouva.
 
Näin on vakavaa ja ilotonta keräilijän elämä. 
 
 .