"Keskusta vei poliisille tuntemattoman lahjoittajan rahat"

                                                    (Turun Sanomat)

Itätaivaalta nousee jotain, mikä näyttää hurjistuneelta kanalta.

Pohjoisen puolella on hienoja höytyviä ja etelässä tämä erikoinen harmaa töhäys, joka ei edes mahtunut kuvaan.

Ja kukas se siellä Peltolan päällä istuu? Hiirenkoloako siellä kyttäilee?

...tulikin mieleeni, mikä voisi olla uusi hauska keräilykohde.

Pöytäliinapainot! Etenkin, jos ne ovat näin kauniita. Eräillä syntymäpäivillä kehuin niin vuolaasti näiden painojen ulkonäköä, että päivänsankari sujautti niitä kouraani kotiinviemisiksi. Joten pesämuna on jo!

Ongelma:

Uni ei tule millään. Käännät kylkeä. Käännät tyynystä viileämpää puolta päälle päin. Käännät ja väännät kaikkia ajatuksia päänupissasi. Potkit peiton sivuun. Kiskot peiton korviisi. Kokeilet tehdä kuunvalossa varjokuvia seinälle. Suljet silmäsi ja päätät, ettet avaa niitä. Avaat silmäsi ja päätät, ettet sulje niitä. Joskus viimeksi mainittu auttaa nukahtamaan, mutta ei nyt.

Syy:

Suomen kesä on lyhyt. Se alkaa 15. toukokuuta ja päättyy juhannukseen. Öitä, jotka osuvat tälle välille, ei ole lainkaan tarkoitettu nukkumiseen. Näin olen asian käsittänyt.

Ratkaisu:

Vaikka sinulla ei olisikaan meneillään mitään romanttista viritystä tai roihuavaa rakkautta, voit silti käyttää hyväksesi nämä yöt. Nuku vain joka toinen yö. Saat unta kylliksi, jotta et tule sekopääksi tai ylettömän kärttyisäksi. Aktiivisina öinä voit tehdä rästissä olevia kotitöitäsi, askarrella syntymäpäiväkortteja, joita ei päivisin tule tehtyä, vastata sähköposteihin, suunnitella kesäisiä (miksei jo talvisiakin) kokoontumisia ja ohjelmaa niihin, lukea runoja ja ymmärtää ne uudella tavalla, kopioida reseptikansiostasi torttuohjeita, jotka joskus olet saanut ystäviltäsi lähettääksesi ne heille takaisin (he ovat kadottaneet omansa), vilkuttaa ikkunasta varhaisjakajalle, kun hän tuo aamupostisi, miettiä olisiko sittenkin pitänyt ostaa se yksi pussihelmainen mekko ja päättää mennä kokeilemaan sitä uudestaan, tervehtiä blogisi lukijoita oudoilla höpötyksillä, tai vain avata ikkunan ja  keskittyä kuuntelemaan mihin aikaan lintujen konsertti alkaa.

 Hyvää unetonta yötä!

Tästä se taas lähtee, krassin taimet on istutettu porraspieleen. Eivät ole köynnöskrasseja, vaan eivät pensaskrassejakaan, joten kai jotain siltä väliltä? Nähtäväksi jää miten korkealle kiipeävät.

Pihan kielot ovat puhjenneet kukkaan. Tänä vuonna kukkivatkin runsaasti. Tässä pieni osa niistä.

Nurmikkoa leikatessa pitää varoa, ettei nirhaise lemmikkejä. Niitä on ilmaantunut sinne tänne.

Joulukuusi kasvaa. Ei kai haittaa, vaikka söin terveydeksi vuosikasvaimen, yhden vain.

Kuistilla on uusi kynnysmatto. Se on kookoskuitua ja nimeltään Ekollon. Terhot toivottavat tervetulleeksi.

Asunto Oy Haapapuistoon näkyy majoittuneen kirjosieppopariskunta. Jossain lähellä lienee räkättirastaiden pesä, koska pitävät hirveätä mekkalaa, jos liikun näillä main.

Päivän luontokysymys: Kuuluuko tämä "esine", jonka kuvasin puutarhapallon päällä, kasvi- vai eläinkuntaan? Löysin sen irtonaisena nurmikolta. Kai siitä on ollut kasvamassa jonkun sortin sieni? (Pallossa on uhkaava halkeama, mutta ei hätää. Samanlainen pallo on odottamassa virkaansa, jos tämä räjähtää. Molemmat ovat löytöjä kirpputorilta.)

Lähimetsässä on ahkera käki. Se kukkuu lähes lakkaamatta aamukolmesta iltahämärään. Tunnelma meillä on ihan kansallisromanttinen!  Silti en ole varma haluanko sen löytävän puolison. Kun ajattelen niiden pesintäpuuhia, sympatiani siirtyvät pikkulintujen puolelle.